7.12.

Saranghae

eotteokke = Mitä teen? (tai samaa tarkottavat lauseet)

Kamsahamnida = Kiitos.

----------------------------------------

Yoojin ja Amber palasivat myöhään kotiin, kun saivat järjestelyt koululla valmiiksi.
’’Odota saat sen heti. Haen sen huoneestani’’, Amber sanoi ulko-ovensa edessä, Yoojin hänen vieressään. Hän alkoi kaivella avaimiaan repustaan, muttei kuitenkaan löytänyt niitä. Amber alkoi jo panikoida, että avaimet ovat tippuneet matkalla. Hädissään hän tutki kaikki taskunsakin läpi, ja vieressä Yoojin ihmetteli hätääntynyttä ystäväänsä. Amber pysähtyi ja lopetti etsimisen. Yoojin kysyi uudestaan: ’’Mikä nyt on?’’ Amber ei välittänyt kysymyksestä ja kaiveli muistoja mielensä syövereistä.
’’Aish…’’, Amber kirosi.
’’Mitä?’’
Amber kirosi itseään ja vastasi sitten Yoojinille: ’’Taisin jättää aamulla avaimeni kotiin…’’
Amber yritti soittaa vanhemmilleen ja kysyä milloin he tulisivat kotiin, mutta he eivät vastanneet. Sen sijaan hän sai viestin tädiltään.
’Vanhempasi ottivat äkkilähdön etelään ja palaavat muutaman päivän päästä. Tulen huomen aamulla ja vahdin sinua ja veljeäsi vanhempienne poissaolon ajan’
’’Are you kidding me?!’’ Amber huudahti ja puri hampaitaan yhteen.
’’Mitä?’’ Yoojin kysyi ja otti puhelimen Amberin kädestä ja luki viestin. Luettuaan viestin Yoojin tuijotti Amberia.
’’Hetki. Soitan vielä veljelleni.’’
’’Mutta eikös hän lähtenyt jonnekin ystävineen viikonlopuksi?’’
’’Kokeilen nyt kumminkin’’, Amber sanoi ja soitti veljelleen. Veli ei kuitenkaan vastannut.
Yoojin katsoi säälivästi Amberia, eikä tiennyt mitä tekisi. ’’Ei ole sinun iltasi ollenkaan…’’
’’No ei. Avaimet kotona, vanhemmat ja veli poissa ja täti pääsee vasta aamulla tulemaan. Missä minä nyt yöni vietän?’’ Amber huokaisi jälleen kerran ja nojasi oveen.
Yoojin katseli ympärilleen ja yritti vähä väliä sanoa jotain, mutta sulki joka kerta suunsa. ’’Voisit..’’, hän aloitti, mutta jätti sanomatta. Aahh… eotteokke, Yoojin mietti kuumeisesti. Eihän hän voinut jättää Amberia ulos taivasalle nukkumaan.
’’Eikö sinulla ole ketään sukulaista, jolla voisit yöpyä?’’ Yoojin ehdotti.
’’Kaikki asuvat jossain toisessa kaupungissa…’’ Amber vastasi.
Yoojin veti syvään henkeä ja sai vihdoin sanottua sen, vastentahtoisesti: ’’Voisit… ehkä yöpyä meillä..?’’
Amber katsoi heti Yoojiniin. Amber vaistosi, että Yoojin ei ehdottanut sitä mielellään, hän ei koskaan pyytänyt ketään heille. Amberilla ei ollut paljoa vaihtoehtoja, joten hän suostui.
        Yoojinin äiti päästi Amberin yöksi, vaikka ei hänkään kovin mielellään. Mikä ihme heillä on vieraita vastaan? Ennen he olivat mielellään ottamassa vieraita kylään, ei heidän kodissakaan mitään vikaa ole, Amber ihmetteli, kun Yoojinin äiti ohjasi hänet vierashuoneeseen.
’’Voit yöpyä täällä’’, hän sanoi hymyillen ja lähti huoneesta.
Amber kumarsi hieman kiitokseksi ja sanoi: ’’Kamsahamnida.’’
     Amber yritti usein puhua joitain sanoja Yoojinin äidille koreaksi ja olla mahdollisimman hyväkäytöksinen tämän edessä. Yoojinin äiti noudatti hyvin pitkälti hyviä käytöstapoja, ja Amber ei halunnut jättää huonoa kuvaa itsestään.

Like this story? Give it an Upvote!
Thank you!

Comments

You must be logged in to comment
babyone #1
ah it's too bad I want to read your story but I don't understand it, can U please write it in english?
Llamalover #2
Chapter 1: uuummmm....can i ask what kind of launguage are u using??...so i can translate it..i really want to read ur story :)